Naistoimikunta Hilimat
Puijon Laulun naistoimikunta Hilimojen historiikki
Kun matkasin Hilimojen arkisto matkalippuna aina vuoteeen 1952, sain kokea nostalgisia hetkiä niiltä vuosilta, jolloin en ollut vielä toiminnassa mukana. Henkilökohtaisina tapahtumat piirtyvät elävästi mieleeni 1970-luvulta.
Puijon Laulun rouvat alkoivat kokoontua epävirallisesti vuonna 1952 ikäänkuin valmistelemaan kuoron 10-vuotisjuhlia. Kokoonkutsujana oli Anja Määttä. Rouvat valmistivat Pujon Laululle lipun, joka luovutettiin 13.2.1952. Lipun ompelivat Mirja Ruutu, Marketta Miettinen ja Anja Määttä. Tämä lippu palveli vuoteen 1970, jolloin naistoimikunta hankki uuden lipun Taitopaino Oy:ltä. Vanha lippu luovutettiin Kuopion isänmaalliselle seuralle säilytettäväksi.
Vuonna 1954 Puijon Laulun miehet kutsuivat vaimojaan Atlakseen. Miehillä oli puute rahasta. Varsinainen toiminta aloitettiin samana vuonna marraskuussa. Naistenmessut oli ensimmäinen tapahtuma, josta saatiin rahaa. Vuonna 1958 miehet kutsuivat vaimonsa uudelleen kokoon. Tarvittiin oma harjoituspaikka ja mahdollisuus viettää illanviettoja. Paikkaa voitaisiin myös vuokrata. Pienteollisuusyhdistyksen kanssa alettiin toteuttaa hanketta.
Vuonna 1959 perustettiin kuoron kannatusyhdistys, johon kuului kuopiolaisia liikealan- ym.vaikuttajia sekä Puijon Laulun Rouvat, joista kannatusyhdistyksen johtokunnassa olivat Martta Helander, Anja Määttä, Pirjo Väinämö ja Pirkko Korpijaakko. Kannatusyhdistyksen alajaostoksi virallistettiin samana vuonna Puijon laulun naisjaosto. Puheenjohtajana toimi Anja Määttä ja sihteerinä Terttu Koponen.
Naisjaostossa tehtiin ahkerasti käsitöitä, osallistuttiin naistenmessuille, järjestettiin vappujuhlia, joissa naiset esittivät oman voimisteluohjemansa. Vuonna 1962 kannatusyhdistyksen toiminta loppui, mutta rouvat jatkoivat epävirallisia kokoontumisia. Toiminta alotettiin virallisesti uudelleen 19.2.1963. Naistoimikunta hankki Kiltatalolle mm.verhot ja liinat. Kiltatalon avajaisia vietettiin 14.9.1963. Kahvinkeitto harjoitusiltoina aloitettiin 24.9.1963. Tämä toiminta on jatkunut tänne asti.
Seuraavaksi Kiltatalolle hankittiin piano sekä muuta kalustoa. Kuorolla oli myös velkaa rakennushankkesta, joten naistoimikuntaa tarvittiin edelleen. Kerättiin rahaa vappujuhlilla, kukanpäivän tanssiaisilla, äitienpäivä-ja isänpäivälounailla. Järjestettiin laskiaislounaita, osallistuttiin naistenmessuille, jonne käsitöiden ja persoonallisten joulukoristeiden lisäksi valmistettiin ruokia ja leivonnaisia. Leivonnaiset jokainen leipoi kotonaan tai ne tehtiin ryhmätöinä. Leipää leivottiin Jännevirran Rissalassa ja ainakin kaksi kertaa tehtiin Pentikäisellä kaalikääryleitä, joita paistettiin naapurissa asuvien Parkkosten uunissa. Vuosina 1974 – 1984 saimme leipoa joukolla Neliherkussa. Ponchoja ja torkkupeittoja valmistettiin arpajaisvoitoiksi. Kiltatalon pöydät ja tuolit uusittiin 1970-luvulla. Naistoimikunta rahoitti tuolien hankinnan ja uusi liinat.
1980-luvun loppupuolella Kiltatalon pito kävi yhä kannattamattomaksi sen vähäisen vuokratulon vuoksi. Puijon Laulu sekä Käsi- ja Pienteollisuunyhdistys alkoivat suunnitella huoneiston vuokraamista ja kuoro harjoitusiltojen siirtämistä esim. seurakuntatalolle. Tarvittiin paikka, missä kuoro voisi säilyttää arkistonsa, nuottinsa sekä muun esineistönsä. Hilimat, joka nimi naistoimikunnalle oli otettu 26.5.1981, tulivat avuksi ja näin kuoro sai ostaa autotallin. Koska Kiltatalon osakkuus ei ollut taloudellisesti kannattava, oli naistoimikunnan rahallinen tuki todella tarpeen. Hilimat ovat keränneet rahaa mitä moninaisimmilla tempauksilla, On järjestetty myyjäisiä, huutokauppoja, kirpputoreja, muonitettu Suomi pyöräilee tapahtuman osaanottajia ja myyty heille matkaeväiksi kalakukkoja ja hoidettu harjannostajaismuonitus.
Puijon Laulun vieraina on käynyt myös ulkomaisia kuoroja. Vuonna 1978 valmistettiin ja tarjottiin Amerikan laulajille lounas Ammattikoululla. Eestin Akateeminen mieskuoro on vieraillut useita kertoja. Heidän täällä olosta on huolehdittu yhdessä kuoron kanssa.
Kuoron kanssa on järjestetty yhdessä kahvikonsertit kehitysvammaisten ja Cp-vammaisten hyväksi. Hilimojen kummityttönä on ollut koulutyttö Thaimaasta viisi vuotta. Viron näkövammaisten lastenkodin lapsia ilahdutettiin henkilökohtaisilla joulupaketeilla. Pietarilaisen vastaanottokodin lasten (entisiä katulapsia) Kuopiossa pidettävän kesäleirin hyväksi on pidetty kolme konserttia. Kuoro on ollut mahtavana voimana tässä yhteistyössä. Pihkovan katulasten vastaanottokodin keräykseen on osallistuttu.
Toiminta on ollut miellyyttävää puuhaa ja yhdessä tekemistä. On osattu myös itse pitää hauskaa. Kiltatalon aikana järjestettiin kuoron kanssa yhdessä illanvietto ja neljä viisi kertaa vuodessa. Jos ei ollut aihetta, niin keksittiin. Tehtiin hiihtomatkoja perheheiden kanssa. Kävimme Kolilla ja Sotkamossa. Kevätretkellä kävimme Enonkoskella, laivaristeilyllä Kallavedellä. Jyväskylässä tutustuimme sokeainkouluun. Vierailimme yrityksissä ja työpaikoilla. Teatteriretkiä olemme tehneet eri paikkakunnille noin kymmenen kertaa. Missään tapauksessa ei saa unohtaa ulkomaanmatkoja: Saksa vuonna 1966, Eesti, Unkari, Amerikka, Kanada Ranska, Puola ja Malta. Matkat ovat lisänneet yhteishenkeä ja antaneet intoa sekä iloa arjen aherrukseen.
Hilimojen kunniajäseniksi kutsuttiin 23.10.1989 Martta Helander, Mailis Kuosmanen ja Helvi Lehtonen. He kaikki ovat olleet toiminnassa mukana alusta lähtien.
Toimiminen Hilimoissa ei ole vain ottanut, vaan myös antanut paljon. On ollut upeita yhdessäolon hetkiä, ystäviä ja elämyksiä.
Mielestäni nämä Leo Tolstoin ajatukset sopivat myös Hilimojen toimintaan.
…..Ihmiset ovat aivan kuin virrat: vesi on kaikissa
yhtäläinen ja kaikkialla samaa vettä, mutta jokainen joki
on milloin kapea, milloin leveä, milloin nopea, milloin hidas,
milloin kirkas, milloin samea, milloin kylmä, milloin
lämmin. Niin ovat ihmisetkin. Jokaisessa ihmisessä ovat
kätkettynä kaikkien ominaisuuksien ideat, hänessä vain
muutamin ajoin näyttäytyvät toiset, muutamin ajoin taas
toiset niistä…..
Toivotan laulajaveljille, jotka laulullaan syömmet aukaisee, sekä Hilima-sisarille ilon ja valon täyttämää tulevaisuuden matkaa.
Puijon Laulu Hilimojen 50- vuotisjuhlassa 20.11.2004
Anneli Ylihärsilä
Anneli Ylihärsilän puhe:
" Puijon Laulun naistoimikunta Hilimojen historiikki "
Puijon Laulu Hilimojen 50- vuotisjuhlassa 20.11.2004.
Hilimojen kokouksia:
Kevätkokous 19.4.2007
Syyskokous 12.11.2005
Vuosikokous 7.2.2005
Vuosikokous 23.02.2004
" Puijon Laulun naistoimikunta Hilimojen historiikki "
Puijon Laulu Hilimojen 50- vuotisjuhlassa 20.11.2004.
Hilimojen kokouksia:
Kevätkokous 19.4.2007
Syyskokous 12.11.2005
Vuosikokous 7.2.2005
Vuosikokous 23.02.2004
Huom! Pöytäkijat ja muut sivun tiedostot ovat pdf-tiedostoja, joiden lukemiseen tarvitaan erillinen ohjelma.
Puijon Laulun naistoimikunta Hilimojen historiikki
Kun matkasin Hilimojen arkisto matkalippuna aina vuoteeen 1952, sain kokea nostalgisia hetkiä niiltä vuosilta, jolloin en ollut vielä toiminnassa mukana. Henkilökohtaisina tapahtumat piirtyvät elävästi mieleeni 1970-luvulta.
Puijon Laulun rouvat alkoivat kokoontua epävirallisesti vuonna 1952 ikäänkuin valmistelemaan kuoron 10-vuotisjuhlia. Kokoonkutsujana oli Anja Määttä. Rouvat valmistivat Pujon Laululle lipun, joka luovutettiin 13.2.1952. Lipun ompelivat Mirja Ruutu, Marketta Miettinen ja Anja Määttä. Tämä lippu palveli vuoteen 1970, jolloin naistoimikunta hankki uuden lipun Taitopaino Oy:ltä. Vanha lippu luovutettiin Kuopion isänmaalliselle seuralle säilytettäväksi.
Vuonna 1954 Puijon Laulun miehet kutsuivat vaimojaan Atlakseen. Miehillä oli puute rahasta. Varsinainen toiminta aloitettiin samana vuonna marraskuussa. Naistenmessut oli ensimmäinen tapahtuma, josta saatiin rahaa. Vuonna 1958 miehet kutsuivat vaimonsa uudelleen kokoon. Tarvittiin oma harjoituspaikka ja mahdollisuus viettää illanviettoja. Paikkaa voitaisiin myös vuokrata. Pienteollisuusyhdistyksen kanssa alettiin toteuttaa hanketta.
Vuonna 1959 perustettiin kuoron kannatusyhdistys, johon kuului kuopiolaisia liikealan- ym.vaikuttajia sekä Puijon Laulun Rouvat, joista kannatusyhdistyksen johtokunnassa olivat Martta Helander, Anja Määttä, Pirjo Väinämö ja Pirkko Korpijaakko. Kannatusyhdistyksen alajaostoksi virallistettiin samana vuonna Puijon laulun naisjaosto. Puheenjohtajana toimi Anja Määttä ja sihteerinä Terttu Koponen.
Naisjaostossa tehtiin ahkerasti käsitöitä, osallistuttiin naistenmessuille, järjestettiin vappujuhlia, joissa naiset esittivät oman voimisteluohjemansa. Vuonna 1962 kannatusyhdistyksen toiminta loppui, mutta rouvat jatkoivat epävirallisia kokoontumisia. Toiminta alotettiin virallisesti uudelleen 19.2.1963. Naistoimikunta hankki Kiltatalolle mm.verhot ja liinat. Kiltatalon avajaisia vietettiin 14.9.1963. Kahvinkeitto harjoitusiltoina aloitettiin 24.9.1963. Tämä toiminta on jatkunut tänne asti.
Seuraavaksi Kiltatalolle hankittiin piano sekä muuta kalustoa. Kuorolla oli myös velkaa rakennushankkesta, joten naistoimikuntaa tarvittiin edelleen. Kerättiin rahaa vappujuhlilla, kukanpäivän tanssiaisilla, äitienpäivä-ja isänpäivälounailla. Järjestettiin laskiaislounaita, osallistuttiin naistenmessuille, jonne käsitöiden ja persoonallisten joulukoristeiden lisäksi valmistettiin ruokia ja leivonnaisia. Leivonnaiset jokainen leipoi kotonaan tai ne tehtiin ryhmätöinä. Leipää leivottiin Jännevirran Rissalassa ja ainakin kaksi kertaa tehtiin Pentikäisellä kaalikääryleitä, joita paistettiin naapurissa asuvien Parkkosten uunissa. Vuosina 1974 – 1984 saimme leipoa joukolla Neliherkussa. Ponchoja ja torkkupeittoja valmistettiin arpajaisvoitoiksi. Kiltatalon pöydät ja tuolit uusittiin 1970-luvulla. Naistoimikunta rahoitti tuolien hankinnan ja uusi liinat.
1980-luvun loppupuolella Kiltatalon pito kävi yhä kannattamattomaksi sen vähäisen vuokratulon vuoksi. Puijon Laulu sekä Käsi- ja Pienteollisuunyhdistys alkoivat suunnitella huoneiston vuokraamista ja kuoro harjoitusiltojen siirtämistä esim. seurakuntatalolle. Tarvittiin paikka, missä kuoro voisi säilyttää arkistonsa, nuottinsa sekä muun esineistönsä. Hilimat, joka nimi naistoimikunnalle oli otettu 26.5.1981, tulivat avuksi ja näin kuoro sai ostaa autotallin. Koska Kiltatalon osakkuus ei ollut taloudellisesti kannattava, oli naistoimikunnan rahallinen tuki todella tarpeen. Hilimat ovat keränneet rahaa mitä moninaisimmilla tempauksilla, On järjestetty myyjäisiä, huutokauppoja, kirpputoreja, muonitettu Suomi pyöräilee tapahtuman osaanottajia ja myyty heille matkaeväiksi kalakukkoja ja hoidettu harjannostajaismuonitus.
Puijon Laulun vieraina on käynyt myös ulkomaisia kuoroja. Vuonna 1978 valmistettiin ja tarjottiin Amerikan laulajille lounas Ammattikoululla. Eestin Akateeminen mieskuoro on vieraillut useita kertoja. Heidän täällä olosta on huolehdittu yhdessä kuoron kanssa.
Kuoron kanssa on järjestetty yhdessä kahvikonsertit kehitysvammaisten ja Cp-vammaisten hyväksi. Hilimojen kummityttönä on ollut koulutyttö Thaimaasta viisi vuotta. Viron näkövammaisten lastenkodin lapsia ilahdutettiin henkilökohtaisilla joulupaketeilla. Pietarilaisen vastaanottokodin lasten (entisiä katulapsia) Kuopiossa pidettävän kesäleirin hyväksi on pidetty kolme konserttia. Kuoro on ollut mahtavana voimana tässä yhteistyössä. Pihkovan katulasten vastaanottokodin keräykseen on osallistuttu.
Toiminta on ollut miellyyttävää puuhaa ja yhdessä tekemistä. On osattu myös itse pitää hauskaa. Kiltatalon aikana järjestettiin kuoron kanssa yhdessä illanvietto ja neljä viisi kertaa vuodessa. Jos ei ollut aihetta, niin keksittiin. Tehtiin hiihtomatkoja perheheiden kanssa. Kävimme Kolilla ja Sotkamossa. Kevätretkellä kävimme Enonkoskella, laivaristeilyllä Kallavedellä. Jyväskylässä tutustuimme sokeainkouluun. Vierailimme yrityksissä ja työpaikoilla. Teatteriretkiä olemme tehneet eri paikkakunnille noin kymmenen kertaa. Missään tapauksessa ei saa unohtaa ulkomaanmatkoja: Saksa vuonna 1966, Eesti, Unkari, Amerikka, Kanada Ranska, Puola ja Malta. Matkat ovat lisänneet yhteishenkeä ja antaneet intoa sekä iloa arjen aherrukseen.
Hilimojen kunniajäseniksi kutsuttiin 23.10.1989 Martta Helander, Mailis Kuosmanen ja Helvi Lehtonen. He kaikki ovat olleet toiminnassa mukana alusta lähtien.
Toimiminen Hilimoissa ei ole vain ottanut, vaan myös antanut paljon. On ollut upeita yhdessäolon hetkiä, ystäviä ja elämyksiä.
Mielestäni nämä Leo Tolstoin ajatukset sopivat myös Hilimojen toimintaan.
…..Ihmiset ovat aivan kuin virrat: vesi on kaikissa
yhtäläinen ja kaikkialla samaa vettä, mutta jokainen joki
on milloin kapea, milloin leveä, milloin nopea, milloin hidas,
milloin kirkas, milloin samea, milloin kylmä, milloin
lämmin. Niin ovat ihmisetkin. Jokaisessa ihmisessä ovat
kätkettynä kaikkien ominaisuuksien ideat, hänessä vain
muutamin ajoin näyttäytyvät toiset, muutamin ajoin taas
toiset niistä…..
Toivotan laulajaveljille, jotka laulullaan syömmet aukaisee, sekä Hilima-sisarille ilon ja valon täyttämää tulevaisuuden matkaa.
Puijon Laulu Hilimojen 50- vuotisjuhlassa 20.11.2004
Anneli Ylihärsilä
Sivua muokattu viimeksi: 01.05.2011, 19:42