08.02.2012

Mieskuorolaulun perinteitä Kuopiossa

Mieskuorotoimintaa on harrastettu säännöllisesti noin vuosisadan verran. Kuorotoiminta Kuopiossa voidaan jakaa kolmeen, ehkäpä neljään vaiheeseen. VPK:n mieskuoro ja ns. Ukko Kööri toimivat jo 1800-luvun lopulla ja vuonna 1900 perustettiin Kuopion Kööri (KK). Ukko Kööriin kuului laulajia Kuopiosta ja muualta Pohjois-Savosta sekä Pohjois-Karjalastakin. Kuorot antoivat konsertteja ja osallistuivat laulujuhlille.

Vapaussodan jälkeen vuonna 1920 perustettiin Kuopion Suojeluskuntain Laulajat (KSL). Kuoroajatus syntyi 8.2.1920 ja varsinainen toiminta alkoi heti tämän jälkeen. Ensimmäinen konsertti pidettiin 30.4.1920. Kuoron vahvuus oli suunnilleen 90 laulajaa. Suojeluskunnan Laulajille omistettuja sävellyksiä oli muutamia. Kuoron ensimmäisenä johtajana oli toimittaja Torsten Kaukoranta. Kuoro sai oman lipun lahjoituksena Lotta-Svärd-yhdistykseltä 13.5.1931. 

Suojeluskunnan Laulajain ansiokkaita perinteitä jatkamaan perustettiin uusi mieskuoro 29.10.1944 ja se sai nimekseen Puijon Laulu. Perustajajäsenien ja laulajien rungon muodostivat luonnollisesti KSL:iin kuuluneet laulajat. Harjoitukset saatiin käyntiin 27.11.1944. Kuoro rekisteröitiin 16.1.1945 nimellä Puijon Laulu ry. Tällä nimellä se on toiminut koko ajan ja toimii edelleen.

Kuoron toiminta

Konsertit ja esiintymiset

Varsinaisia konsertteja on Puijon Laululla ollut yli 100. Taiteellinen menestys on vuosien mittaan vaihdellut. Tällöin on kuitenkin todettava, että kuoro ei ole suinkaan aina pysytellyt varmoissa perinteisissä ohjelmistoissaan. Tätähän edellyttää jo kuoron toiminnan tarkoituskin.

Konserttien rungon muodostavat kevätkonsertit huhti-toukokuussa ja joulukonsertit joulukuussa. Näiden lisäksi kuoro on antanut konsertteja lähiympäristössä. Joulukonsertteja on annettu useiden lähikuntien kirkoissa.

Kuoro on ollut avustamassa useissa juhlatilaisuuksissa.

Ulkomaanmatkoilla esiintymisten rungon muodostavat ”maallinen” ja kirkkokonsertti, joita on joskus useampiakin.

Kuoro on esiintynyt lukuisissa yhteiskonserteissa mm. Sotaveteraanikuoron kanssa. Vuosittain kuoro on käynyt tervehdyskäynneillä itsenäisyys- ja puolustusvoimain lippupäivinä sankari- ja muilla haudoilla, uudenvuodenyönä toisten kuorojen kanssa vuorotellen laulutervehdyksellä kaupungintalolla ja avustamassa tuomiokirkossa, sekä joulutervehdyksillä mm. sairaaloissa ja Ukkokodissa.

Vappuaamun avaus ja Vapunpäivän vierailut eri tilaisuuksissa ovat niinikään muodostuneet perinteeksi.

Laulujuhlille kuoro on pyrkinyt ottamaan säännöllisesti osaa.

Kuoro joutui kantamaan suurta vastuuta yhdessä muiden kuopiolaiskuorojen kanssa vuoden 1972 laulujuhlien järjestelystä. Erikoisen merkittävän panoksen antoi tällöin SuLaSoLin Pohjois-Savon piirin tasolla toimien jo manan majoille siirtynyt Jorma Kiira.

Toiminnassa voidaan nähdä kaksi erityisen menestyksekästä kautta. 1950-luku, jolloin kuoro mm. vuonna 1954 saavutti toisen sijan Jyväskylän mieskuorokilpailussa ja toisaalla 1990-luku. Vuonna 1991 kuoro sai ensimmäisenä paikalliskuorona Mieskuoroliiton myöntämän IMMUN kipon, joka jaetaan vuosittain kiertopalkintona tunnustuksena ripeästä toiminnasta. Samana vuonna SuLaSoLin Pohjois-Savon piiri myönsi kuorollemme Vuoden Kajjauksen kiertopalkinnon.

Kilpailut

Kuoro on osallistunut valtakunnallisiin kuorokilpailuihin ja kuorosta muodostettu kvartetti paikallisiin kvartettikilpailuihin kaksi kertaa. Syksyllä 2001 kuoro osallistui Maltalla pidettyihin kansainvälisiin kuorokilpailuihin menestyen siellä ihan kohtuullisesti.

Harjoittelu

Harjoituksia on pidetty yleensä kerran viikossa. Konserttien lähestyessä harjoituskertoja on lisätty ja pidetty muutama laululeiri. Harjoituspaikkoja on ollut useita. Syksyllä 1963 päästiin omiin tiloihin Kiltatalossa. Huoneiston hankinta vei aikoinaan huomattavan osan kuoron aktiviteetista, mutta jo pitemmän ajan on kuoron talous ollut hyvä niin kuin se on tällä hetkelläkin. Huoneiston hoitamisessa alkuvuosina on ollut ratkaisevana tekijänä sen vuokraus. Välillä tilat ovat olleet omassa käytössä. Tällä hetkellä tilojen vuokralaisena on Kuopion musiikinystävien musiikkikoulu. Laulu ja soitto siis edelleen tiloissa raikaa.

Kuoro on harjoitellut sen jälkeen Haaparinteen seurakuntakeskuksessa ja viimeiset kymmenkunta vuotta Särkiniemen kirkossa.

Naistoimikunta - Hilimat

Naistoimikunta perustettiin vuonna 1955 valmistauduttaessa kuoron 10-vuotiskonserttiin. Naistoimikunnan lahjoittaman alkupääoman turvin hankki kuoro oman huoneiston, jossa se on voinut pitää harjoituksensa. Naistoimikunta muutti nimensä Hilimoiksi (Hilimat) vajaa kaksikymmentä vuotta sitten.

Viihtyisyyttä ja harjoitusintoa ovat olleet lisäämässä harjoitusiltojen säännölliset kahvitauot., joista Hilimat jatkuvasti huolehtivat. Kertyneet varat käytetään yleensä kuoron matkakassaan, koulutukseen, laululeireihin ym.

Myyjäiset, kirpputorit ja kuoron avustamat kahvikonsertit ovat kuuluneet Hilimojen toimintamuotoihin. Osa kahvikonserteista on järjestetty mm. cp-lasten ja Pietarin katulasten hyväksi.

Katso lisää klikkaamalla tästä: HILIMAT.

Kiltatalon rakentaminen

Vuonna 1960 syntyi päätös, että rakennetaan Käsi- ja Pienteollisuusyhdistyksen omistamalle tontille oma asuin- ja toimistorakennus. Rakennus sai nimekseen KILTATALO. Kiltatalo on rakennettu jo alusta pitäen toiminta-ajatukselle, että siinä sijaitsee niin harjoitus- kuin kokoustilojakin. Näitä tiloja on varattu Puijon Laulun sekä Käsi- ja Pienteollisuusyhdistyksen käyttöön 226 m2, josta Puijon Laulun osuus oli 71 m2. Tähän aikaan oli Erkki Linno sekä Käsi- ja Pienteollisuusyhdistyksen, että Puijon Laulun jäsen ja hänen esityksestään Puijon Laulu ryhtyi yhtiökumppaniksi. Rakennustoimikuntaan Puijon Laulua edustamaan valittiin Erkki Linno ja Heikki Kuosmanen. talo valmistui vuonna 1961. 

Kuorolle omistetut ja kuoron omistamat sävellykset

Kuorolle on kertynyt sävellyksiä yli kolmekymmentä. Näistä kaikista tulee kuorolle säännöllisesti Teostomaksuja. Mm. kappaleesta ”Alla kukkivan omenapuun” on maksuja saatu Hollannista asti.

Viimeisimmät kuoron omistamat teokset ovat Reijo Veräjänkorvan säveltämät, Unto Eskelisen sanoittamat ja Sakari Hildenin sovittamat ”Puijon marssi”, joka sai kantaesityksensä kuoron 50-vuotisjuhlakonsertissa 29.10.1994, sekä ”Puijon laulu”.

Konserttimatkat ja kuorojen isännyys

Ulkomaanmatkat
Konserttimatkat, varsinkin ulkomaille kuten konsertitkin piristävät kuoron toimintaa ja lisäävät kuorolaisten motivaatiota. Vaikka taloudelliset esteet rajoittavatkin pitkien matkojen määrää, on niitä kuitenkin tehty melko säännöllisesti:

Lue myös Ahosen Heikin kertomus Maltan matkasta .
Tarina on julkaistu myös Suomi-Malta-seuran Maltaset-lehden numerossa 1/02.

Kotimaan matkat
Kotimaan matkoja on tehty lukematon määrä eri puolille Suomea.

Kuorovierailujen isäntinä
Puijon Laululla on ollut ilo saada myös kuoroja vieraakseen. Kotimaisia mieskuoroja on käynyt mm. Helsingistä, Joensuusta, Kotkasta, Varkaudesta, Lahdesta, Pieksämäeltä, Oulusta…

Puijon Laulu on toiminut isäntänä mm. seuraaville ulkomaalaisille kuoroille:
 

Omat levyt

Vuonna 1985 saatiin vihdoinkin aikaiseksi kuoron oma ja ensimmäinen LP-levy. Kuoroa johti ja valmensi toimitusjohtaja Risto Lammentausta ja käytännön järjestelyistä vastasi kuoron silloinen puheenjohtaja piiriedustaja Severi Sinisalo. Levylle tallennettiin useita kuorolle omistettuja ja kuoron omistamia lauluja, sekä perinteisiä mieskuorolauluja. Levyllä laulavan kuoron vahvuus oli 53 laulajaa.

Vuonna 2004, noin kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen kuoro levytti 60-vuotisen historiansa kunniaksi uuden äänitteen, Raavaan miehen rakkauslauluja. Suurin osa lauluista on sovittanut kuoron taiteellinen johtaja Jarmo Huttu. Käytännön toteutukseen osallistuneen ryhmän vetäjänä oli puheenjohtaja Erkki Väisänen.

Ansioituneesta toiminnasta myönnettyjä merkkejä

Mieskuoroliitto on myöntänyt kuorolaisille yhteensä 10 ansiomerkkiä.

SuLaSoLin Pohjois-Savon piiri on myöntänyt kuorolaisille yhteensä 13 ansiomerkkiä.

SuLaSoLin Pohjois-Savon piiri on myöntänyt 2.3.1992 Severi Sinisalolle kultaisen kunniamerkin.

Severi Sinisalo on kutsuttu SuLaSoLin Pohjois-Savon piirin kunniajäseneksi vuonna 2000 ja hänelle on myönnetty ainoana puijonlaululaisena SuLaSoLin hopeinen ansiomerkki.

Laulamalla suoritettuja mieskuoroliiton merkkejä

Perusmerkin n. kukkomerkin on suorittanut 125 ja taitomerkin 36 kuorolaista.

Mestarimerkin ovat suorittaneet seuraavat kuorolaiset:

Mieskuoroliiton myöntämät ruusukkeet

10-vuotisruusukkeita on myönnetty 74:lle, 20-vuotisruusukkeita 44:lle ja 25-vuotisruusukkeita 33:lle laulajalle.
40-vuotisruusuke on myönnetty 1994 Eino Sepälle

Kuoron jäsenmerkki on myönnetty 200:lle ja kuoron ansiomerkki 50:lle jäsenelle.
Kuoron kunniamerkin ovat saaneet seuraavat kuorolaiset:

   

Kuoron kiitollisuuden merkki on myönnetty 50:lle henkilölle. Kuoron pienoislippuja on luovutettu 26:lle henkilölle.

Muut huomionosoitukset

Huhtikuun 4. päivänä 1945 kutsuttiin Martti Turunen ja Altti Järvinen kuoron setämiehiksi ja heidän jälkeensä on tämän saman huomionosoituksen kohteeksi tullut 30 muuta henkilöä heidän joukossaan mm. Kuopion Läänin entinen maaherra Pekka V. Heikkinen, sekä laulajatar Lea Piltti, joka on kutsuttu joukkoon ainoana naisena. Nykyisten sääntöjen mukaan ei setämiehiä voi enää nimetä.
 
Puijon Laulun ensimmäinen laulunjohtaja ekonomi Harri Ruutu kutsuttiin kuoron kunnialaulunjohtajaksi 22.4.1970. Hänelle soi tasavallan presidentti director musices -arvonimen 6.6.1974.

Severi Sinisalo kutsuttiin kuoron kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2000.

Kunnialaulunjohtajaksi kutsuttiin Pentti Myllys vuonna 2004.

Saatteeksi

Lopuksi todettakoon, että kuoron tämänhetkinen konserttivahvuus on noin 40 laulajaa ja toiminta on vilkasta. Toivoa sopii kuitenkin, että kuoron vahvuus saataisiin kasvamaan edeltäjäkuoronsa tasolle – 90 laulajaan.